Syyskuu oli niin kiireinen, että kuukauden blogiteksti jäi kirjoittamatta. Muistin asian oikeastaan vasta lokakuun puolella, ja päätin odottaa saman tien lokakuun puoliväliin saakka, ennen kuin kirjoitan taas. Täällä ollaan siis yhä, vaikka ensimmäistä kertaa koko blogin historian aikana postausväli venyi näin pitkäksi.
Sijoitusvarallisuus (lokakuu 2024):
Käteinen: 10000 €
Rahastot ja osakkeet yhteensä: 26676 €
Yhteensä: 36676 € (+1554€)
Nettipankkini ei näytä enää rahastojen ja osakkeiden arvojen summia erikseen, joten en minäkään jaksanut niitä erikseen ynnäillä. Mennään tällä yhteisarvolla.
Olen miettinyt käteisvarojen pienentämistä. Tämä liittyy myös siihen, että haaveilen hieman suuremmasta asunnosta. Voi olla, että joudun realisoimaan sijoitusvarallisuuttani, jos alan toteuttaa tätä haavetta. Se lienee ajankohtaista aikaisintaan ensi vuonna.
Otsikon aiheeseen: olen päättänyt elää tämän talven ilman autoa, ainakin ensi kesäkuuhun asti. Säästöjä tulee todella paljon: ei bensakuluja, vakuutusmaksuja tai huoltokustannuksia. Arki ilman autoa vaatii hieman viitseliäisyyttä, mutta onnistuu nyt kun asun kävelymatkan päässä kaupoista ja koulu- ja työpaikasta. Tähän asti olen tehnyt ruokaostokset pyörällä. Talvella aion käyttää ruoan kotiinkuljetuspalvelua. Autottomuus on myös ekologista; tämä tieto auttaa minua sietämään pieniä autottoman arjen hankaluuksia. Toisaalta eipä tarvitse tehdä mitään autoon liittyviä tylsiä puuhia, kuten tankkaus, siivous tai ikkunoiden puhdistus. Tämä ei ole pysyvä ratkaisu, vaan talven yli kestävä kokeilu. Ehkä sitten, kun loputkin lapset muuttavat pois, pärjään pysyvästi ilman autoa.
Luulin jo että blogin kirjoitus on jäänyt, mutta hyvä ettei näin ollut :)
VastaaPoistaAuto on kyllä sellainen rahareikä ettei mitään järkeä. Olen haaveillut tilanteesta että voisin elää ilman autoa, mutta se ei taida olla mahdollista. Mukavuudenhalu, vapaudentunne ja ihan tottuminen - itsellä kun on auto ollut ajokortin saamisesta saakka.
Eniten harmittaa tällä hetkellä että uudehkon auton omistaminen on pelkkää velkaa, samalla kun auton arvo tuntuu laskevan nopeammin kuin velka lyhenee. Todella synkkä tilanne, johon itse meinaan seuraavaksi paneutua ja yrittää löytää jonkun fiksun ratkaisun.
Kiitos kommentista! Minulla ei oikeastaan ole koskaan ollut omaa autoa, kun auto on aina ollut puolison nimissä. En ole kaivannut auton mukanaan tuomaa työtä ja vastuuta, mutta kyllähän auto kieltämättä myös helpottaa elämää. Toukokuusta alkaen minulla tulee olemaan oma auto. Se on jo vanha ja velaton, ja toivottavasti kulkee vielä ainakin jokusen vuoden (tai sen 5-6 vuotta, jonka jälkeen kuopuskin muuttaa pois kotoa). En usko, että tarvitsen autoa yksin asuessa. Aika hyvin ovat sujuneet ainakin nämä kolme kuukautta ilman. Taitaa tosiaan olla tottumiskysymys. Jos en tietäisi tämän tulevan autoni historiaa, saattaisin kyllä harkita uuttakin autoa, sillä vanhojen kanssa saattaa joutua ikävään korjauskierteeseen. Puolensa ja puolensa siis uudella ja vanhalla autolla.
VastaaPoista